Teatterin monitaituri Maria Sid

 

Tukholman kaupunginteatterin johtoon kohonnut ohjaaja-näyttelijä Maria Sid on todellinen teatterialan monitaituri. Viimeisimpiä menestyksiä Suomessa lienee tv-sarja Musta valo. Marian isä Sven oli myös näyttelijä ja isänäiti Ulla oli opettaja ja kirjailija. Ulla oli Landström-sukua. Ullan veli Björn oli myös taidealojen monilahjakkuus. Ullan äidin Esterin isä oli kaakeliuunintekijä Anders Åberg. 

Andersin isänäiti Karoliina oli Tavonius (Thauvonius) -sukua. Hänen isänisänsä Carl oli syntyisin Kirkkonummen Hulluksen rusthollista, jota hänen isänsä Sven isännöi. Svenin puoliso Katariina oli rusthollari Erik Nymanin tytär. Katariinan äiti Hedvig oli Hämeen ratsuväessä palvelleen ja Liivinmaalla 1700 kaatuneen luutnantti Ernst Crantzfeltin tytär. Suku oli aateloitu 1651 ja hallitsi Kirkkonummen Överbytä. 

Ernstin äidinisä oli kapteeni Peter Schmidt, jonka suku myöhemmin aateloitiin. Peter ilmeisesti sai surmansa 30-vuotisessa sodassa noin 1632. Hänen puolisonsa Ragnhild Stålhandske (Julkisuuden henkilöiden kuninkaallisia ja aatelisia sukujuuria, JP282) oli jäänyt leskeksi ja hallitsi ensimmäiseltä mieheltään saamaa Sköldvikiä. Ragnhildin veli oli kenraali Torsten Stålhandske, joka johti 30-vuotisessa sodassa suomalaisia ratsumiehiä, jotka tunnetiin ja tunnetaan hakkapeliittoina. Nimityksen kerrotaan juontuvan siitä, että sotilaat rynnäkköön lähtiessään huusivat "hakkaa päälle". 

Ragnhildin isä Torsten - siis poikansa kaima - oli saanut surmansa 1598 Ruotsissa Stångebron taistelussa, jossa tosiasiallisesti ratkaistiin kuningas Sigismundin ja herttua Kaarlen kiista Ruotsin valtaistuimesta. Torsten ja hänen (toinen) puolisonsa Kaarina Jägerhorn hallitsivat Ruotsissa Ovan pitäjää. Torstenin isä Sven (JP281) oli ollut Länsi-Götanmaan rykmentin ratsumestari ja Torpan läänitysherra, joka oli tehnyt uskollisuusvalan silloiselle kuninkaalle Eerik XIV:nnelle. Sven myös aateloitiin 1565 ja hänestä tuli Älvsborgin linnanvouti. Kunintas Eerik tuli sittemmin veljensä Juhanan (III) syrjäyttämäksi mielenvikaisena. 

Svenin puolison Brittan äidinisä Torsten Forstena (JP008) oli myös ollut Älvsborgin linnanvoutina Kustaa Vaasan aikakaudella. Hän osallistui myös kuninkaan valtaa vahvistaviin Västeråsin kokouksiin ja hänet nimitettiin rykmenttineuvokseksi. Forstena-suku oli aatelissuku, jonka juuret olivat vanhassa Bagge af Berga -aatelissuvussa. Ohitamme kuitenkin tuon haaran tarkastelun. Torstenin puolison Annan isä oli Vänen kihlakunnantuomari Gudmund (JP280) ja äiti Ragnhild, joka oli asemies Svenin tytär. Nykypolvien sukulistauksissa Svenin suvuksi vaakunakuvion mukaisesti mainitaan Halv lilja. 

Svenin isänisä Halsten (JP342) mainitaan ritarina, merkittävänä maanomistajana ja voutina, joka tuki hallitsijana aluksi Maunu IV Eerikinpoikaa. Sittemmin Halsten liittyi kuninkaan pojan Eerik XII Maununpojan joukkoihin, kun tämä nousi kapinaan isäänsä vastaan. Ruotsilla oli pari vuotta kaksikin kuningasta, kun Eerik oli isänsä vastahallitsijana. Kapinaliike laantui, kun Eerik sai surmansa kuten myös hänen kannattajansa vouti Halsten vuonna 1358. 

Halstenin äidinisä oli Abjörn Sixteninpoika, johon vaakunakuvion perusteella liitetään Sparre-sukunimi. Abjörn mainitaan ritarina viimeistään 1296, valtaneuvoksena 1297 ja Ruotsin herttuan Eerik Maununpojan drotsina 1302 ja Suomen herttuan Valdemar Maununpojan drotsina 1307. Herttuat olivat veljeksiä ja kuningas Maunu Ladonlukon poikia. Herttuoiden veli Birger Maununpoika oli noussut veljessarjasta valtaistuimelle. Veljesten riitojen seurauksena Birger vangitutti ja surmautti veljensä Eerikin ja Valdemarin ns. Nyköpingin pitojen salajuonella. Ilmeisesti juuri näiden riitojen seurauksena herttuoiden drotsi Abjörn Sixteninpoika joutui lähtemään maanpakoon ja kuoli vuoden 1310 tienoilla. 

Abjörnin isä Sixten oli ollut niin ikään ritari ja valtaneuvos. Suku oli tuolloin varsin vaikutusvaltainen. Sixtenin äiti Märta (Julkisuuden henkilöiden kuninkaallisia ja aatelisia sukujuuria, JP140) oli Ruotsin kuninkaan Eerik X Knuutinpojan tytär.  Eerik X hallitsi Ruotsia 1208-1216. Hänen puolisonsa ja samalla Märtan äiti oli Tanskan prinsessa Rikissa, jonka isä oli Tanskan kuningas Valdemar I Suuri (JP354) ja äiti Sofia Minskiläinen.

Kun sukujuuret vievät sekä Ruotsin että Tanskan kuningashoveihin, on itsestään selvää, että esivanhempien linjoja on lukuisia. Koska tässä on mahdollista käsitellä aihetta vain hyvin rajatusti, lähden seurailemaan tällä kerralla tanskalaisprinsessa Rikissan isän kuningas Valdemarin sukujuuria. Muilta osin viittaan teokseeni Julkisuuden henkilöiden kuninkaallisia ja aatelisia sukujuuria.

Valdemar I Suuri oli pitkällisten valtataisteluiden jälkeen Tanskan kuninkaana 1100-luvun puolivälin tienoilla. Valdemar oli syntynyt viikon verran sen jälkeen, kun hänen isänsä Knuut (Julkisuuden henkilöiden kuninkaallisia ja aatelisia sukujuuria, JP170) oli surmattu. Valdemarin kasvatuksesta suurelta osin huolehti Asser "Rikas" Hvide. Valdemar kasvoi Hviden poikien kanssa ja heistä tuli läheisiä ystäviä. Kasvinkumppanista Absalonista tuli Roskilden piispa ja myöhemmin myös Lundin arkkipiispa. Absalonin kehottamana kuninkaaksi noussut Valdemar ryhtyi käännyttämään Pommerin vendejä, minkä seurauksena Tanskan valta laajeni nykyisen Puolan pohjoisosiin. 

Sukusuhteet olivat hyvin monimutkaisia. Otetaan niistä esille vain yksi sekavuus. Valdemarin isä Knuut oli Tanskan kuninkaan Eerik I Hyvän poika. Eerik puolestaan oli kuningas Sven II:n poika. Svenillä oli useampia naissuhteita. Eräästä suhteesta syntyi Niilo (I), joka siis oli Eerikin velipuoli. Myös Niilosta tuli aikanaan Tanskan kuningas. Niilolla oli poika Maunu I Vahva, josta niin ikään tuli Tanskan kuningas. Maunu surmasi serkkupuolensa Knuutin eli Valdemar I:n isän, kun epäili Knuutin uhkaavan hänen hallitsijanasemaansa. Maunu avioitui puolalaisprinsessa Rikissan kanssa. Kun Maunu puolestaan sai surmansa taistelussa, Rikissa avioitui (nykyisen Valko-Venäjän) Minskin ruhtinaan Volodarin kanssa. Rikissalle syntyi tästä toisesta liitosta tytär Sofia (Minskiläinen), joka puolestaan avioitui Valdemar I:n kanssa. Lopputuleman voi siis ilmaista toteamalla, että Rikissa Puolalaisen ensimmäinen puoliso Maunu surmasi Rikissan tyttären Sofian tulevan puolison Valdemarin isän (siis Sofian apen) Knuutin, joka samalla oli surmaaja-Maunun "puoliserkku". Kuninkaaksi tultuaan Valdemar I onnistui saamaan paavin julistamaan surmatun isänsä Knuutin pyhimykseksi. 

Pyhän Knuutin puoliso ja siten Valdemarin äiti oli Ingeborg Kiovalainen. Hänen isänsä oli Kiovan Venäjän suuriruhtinas Mstislav I ja äiti ruotsalaisprinsessa Kristiina, jonka isä oli Ruotsin hallitsija Inge Vanhempi. Mstislav oli hallitsi ennen suuriruhtinaaksi nousuaan Novgorodia, jonne hän rakennutti lukuisia kirkkoja.

Mstislav I:n isä oli Kiovan Venäjän suuriruhtinas Vladimir II Monomakh ja äiti englantilaisprinsessa Gytha Haroldintytär, jonka isä kuningas Harold II sai surmansa Hastingsin taistelussa 1066, kun normanni Vilhelm I Valloittaja otti Englannin valtaansa. Vladimir II:n isoisä oli Kiovan Venäjän erittäin vaikutusvaltainen suuriruhtinas Jaroslav I Viisas (Julkisuuden henkilöiden kuninkaallisia ja aatelisia sukujuuria, JP745). Jaroslavin puoliso oli Ruotsin viikinkikuninkaan Olavi III Sylikuninkaan tytär Ingegerd, joka sai puolisoltaan häälahjaksi Laatokanlinnan alueineen. Seutua on sittemmin kutsuttu Inkerinmaaksi eli Inkeriksi. 

Jaroslavin isä oli suuriruhtinas Vladimi I Suuri, jonka isoisoisä oli 800-luvun jälkipuoliskolla vaikuttanut legendamainen Rurik (Rörik). Häntä pidetään Novgorodin eli tavallaan Venäjän perustajana. Rurikia pidetään skandinaavista syntyperää olevana varjagina, jonka alueen slaavilaisasukkaat kutsuivat johtajakseen ja ratkomaan kantaväestön keskinäisiä kiistoja.