Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kuuluu äitinsä puolelta hyvin merkittävään suomalaiseen Bergrothien kulttuuri- ja pappissukuun, joten hänen sukupuunsa on varsin laaja. Yritetään sieltä poimia jokin mielenkiintoinen sukuhaara. 

Mielenkiintoni Jussi Halla-ahon sukuun on tavallaan myös henkilökohtaista. Jussin äiti Ulla sisaruksineen kävi samaista Alajärven yhteiskoulua kuin minä itsekin. Sitä paitsi Jussin isoisä Leopold Bergroth oli aikoinaan joitakin vuosia Soinin kunnanlääkärinä - onhan mm. Ulla syntynyt Soinissa - ja itsekin pikku poikana kävin "Poju Pärruutin" hoidettavana. Suvun vahva kulttuuriperinne jatkuu nykypolvissakin, sillä Jussin serkku on elokuvaohjaaja Zaida Bergroth.

Leopoldin isä oli Alajärven hoitoalueen metsänhoitaja Karl Walter Rudolf Bergroth, joka oli avioitunut alajärveläiseen kantasukuun kuuluneen Johanna Nelimarkan kanssa. Metsänhoitaja Bergrothin vanhemmat molemmat olivat Bergroth-suvun haaroista ja keskenään pikkuserkkuja. Kumpaakin sukuhaara myöten päästään Punkalaitumen  kirkkoherraan Fredrik Bergrothiin. Tämän isä oli sotarovasti, Ikaalisten kirkkoherra Henrik Bergroth. Hänen puolisonsa Helena Ulrika oli niin ikään pappissuvusta, sillä hänen isänsä oli Punkalaitumen aikaisempi kirkkoherra Aaron Prochman. 

Seurataan sitten kirkkoherra Prochamin puolison sukuhaaraa muutamia sukupolvia taaksepäin, mutta yksityiskohdat ohittaen, ja hypätään Ruotsissa syntyneeseen Elina Klöfverbladiin, josta oli turkulaisen porvarin Wilhelm Jämsen puoliso. Elinan isä Saksassa syntynyt Juhana Kleeblatt - ruotsalaisittain Klöfverblad - oli erittäin merkittävä virkamies Suomessa. Hän toimi mm. Käkisalmen läänintuomarina, Turun hovioikeuden kanneviskaalina ja Suomen kamreerina. 

Juhana Klöfverbladin puoliso Elin oli Käkisalmen käskynhaltijan, ratsumestari ja kihlakunnantuomari Hans Stålhandsken tytär. Hansin äidinäidinisä oli Turun pormestari Eerik Fleming, joka hallitsi mm. Halikon Salontakaa. Eerikin puoliso Anna oli Pernajan Isnäsin rälssitalollisen Engelbrekt Björnramin ja Margareta Natt och Dagin (JP001, Julkisuuden henkilöiden kuninkaallisia ja aatelisia sukujuuria) tytär. Margaretan isänä pidetään Porvoon voutinakin mainittua sukutaustaltaan kiisteltyä Tuve Natt och Dagia (JP114). 

Tuven isänä mainitaan valtaneuvos, ritari Maunu Natt och Dag, joskin eräät sukututkijat eivät tunnusta tätä sukulaisuussuhdetta, koska täysin varmat todisteet puuttuvat. Ritari Maunu joutui pakenemaan Ruotsista, kun hän perhekostona surmasi Ruotsissa valtaan nousseen kapinajohtaja Engelbrekt Engelbrektinpojan. Maunu pakeni Kalmarin unionia jatkoa puolustaneiden tanskalaisten porukoihin ja kuningas Eerik Pommerilaisen joukkoihin kuuluen harjoitti merirosvoutta Itämerellä. Näillä retkillä myös poika Tuve sai alkunsa. 

Ritari Maunun isä oli merkittävä valtaneuvos, laamanni Pentti (Bengt) Natt och Dag (JP126), joka oli lyöty ritariksi Kalmari-kuninkaan Eerik Pommerilaisen kruunajaisissa 1397. Pentti oli aluksi kuningas Eerikin kannattaja, mutta liittyi sitten tämän vastustajiin. Ritari Pentti hallitsi Täljen (Telgen) linnakartanoa Mälarenin rannalla Södertäljen lähellä. Jostakin syystä Pentti poltatti kapinan kiemuroissa lyypekkiläisten laivoja, vaikka kapinalliset olivat etsineet tukea hansakaupunki Lyypekiltä tanskalaisia vastaan. Kapinajohtaja Engelbrekt Engelbrektinpoika puolestaan poltti päreensä Pentin suhteen ja käskytti sotapäällikkönsä Erik Puken tuhoamaan Pentin hallitseman Täljen. Niin myös tapahtui. Pentti itse joutui pakenemaan tanskalaisten turviin. Kostoksi tuosta tihutyöstä Pentin poika Maunu yllätyshyökkäyksessä surmasi Engelbrektin ja joutui tihutyön tehtyään itsekin pakosalle. 

Valtaneuvos Pentin isä Sten (JP125) ja tämän isä Bo (JP109) olivat niin ikään valtaneuvoksia. Heistäkin riittäisi tarinoita, sillä Ruotsin ja Tanskan valtiolliset suhteet olivat noihin aikoihin kimurantit ja sen myötä myös aateliset keplottelivat milloin missäkin ryhmittymässä. Myös Bon isä oli nimeltään Bo (Natt och Dag). Ruotsissa vallasta taistelivat edesmenneen kuningas Maunu Ladonlukon pojat Birger, Eerik ja Valdemar. Birger nousi kuninkaaksi ja onnistui juonittelemalla vangitsemaan ja surmaamaan veljensä Eerikin ja Valdemarin, jotka Birgerin kanssa tekemänsä sopimuksen mukaan olivat saaneet herttuan aseman. Ritari ja lakimies Bo Natt och Dag kuului herttuaveljesten kannattajiin. Sittemmin kapinan seurauksena myös Birger menetti valtaistuimelle ja muutaman vuoden kuluttua herttua Eerikin poika Maunu nousi valtaistuimelle. Ritari Bo Natt och Dagista tuli kuningas Maunu Eerikinpojan tukijana valtaneuvos. 

 Bon puoliso Cecilia oli Aspenäs-suvusta. Hänen isänsä valtaneuvos Knuut Aspenäs (JP094) oli ollut kuningas Birgerin drotsi eli hyvin korkeassa virka-asemassa. Yksityiskohdat ohittaen todetaan, että Knuutin äidinisä puolestaan oli Skarholm-sukuun kuulunut tanskalaissyntyinen valtaneuvos ja laamanni Svantepolk (JP310). Hänen vanhempansa olivat Blekingen, Lollandin ja Eestin herttua Knuut ja herttuatar Hedvig (Jadwiga), joka oli syntyisin Pommerin Gdanskista. Hedvigin isä oli Taka-Pommerin herttua Svantepolk II. Hedvigin äiti Eufrozyna oli Suur-Puolan herttuan Odon Piastin (JP510) tytär. Eufrozynan äiti Vysheslava oli Galitsian ruhtinaan Jaroslavin (JP509) tytär. Vysheslavan äiti Olga oli Kiovan ruhtinaan Juri Dolgorukin tytär. Ruhtinas Juri tunnetaan Moskovan perustajana, joten puhemies Jussi Halla-ahon esi-isä on ollut merkittävällä tavalla vaikuttamassa Venäjän historiassa. 

 Myös Jurin esi-isät olivat Kiovan Venäjän ruhtinaita. Hänen isänisänisänsä oli Kiovan Venäjän suuriruhtinas Jaroslav I Viisas (JP745), jonka puoliso oli ruotsalaisprinsessa Ingegerd. Jaroslavin sukujuuret tulevat Venäjän legendaarisesta varjagiperustajasta Rurikista. Ingegerdin sukujuuret puolestaan tulevat mm. viikinkipäällikkö Ragnar "Karvahoususta".