Laulaja Anna Puu

Anna Puu on varsinaiselta sukunimeltään Puustjärvi. Annan suku vie monia polkuja myöten kuninkaallisiin eikä niistä ole kirjassanikaan (Julkisuuden henkilöiden kuninkaallisia ja aatelisia sukujuuria) mainittu kuin yksi. Lisäksi kirjassani on esitetty sukupolku, joka tulisi Viron piispasta Ihrengiuksesta (JP003), mutta uudemman tulkinnan mukaan tuota sukuyhteyttä Viitasaaren kappalaisen Matias Straniuksen kautta pidetään Genissä olevan selvityksen mukaan virheellisenä.

Annan isä Heikki on isänsä puolelta Lehtimäen Puumaloita ja äidin puolelta vaasalaista Havun sukua. Sukunimi on siis vaihtunut Puustjärveksi. Heikin äidinäiti Margit oli tunnettua Wendelinin yrittäjäsukua. Margitin isä Knut oli vaasalainen raatimies ja isänisä Otto Samuel oli Kristiinankaupungissa kauppiaana, laivanvarustajana ja oluttehtailijana. 

Oton puoliso Ulrika oli merkittävää porilaista Rosenlewin kauppiassukua. Ulrikan isä Carl harjoitti liikekumppaninsa kanssa kauppatoimintaa, laivanvarustusta ja sahaustoimintaa ja loi pohjan Rosenlew-yhtymälle, jonka perustana mainitaan hänen poikansa ja siis Ulrikan veli Wilhelm. Carlin isä Aleksander oli palvellut sotilasuralla ja ylennyt kapteeniksi. Myös Aleksanderin isä Otto oli sotilas ja palveli luutnanttina Turun jalkaväkirykmentissä. Rosenlew-suku kuului rälssiaatelisiin.

Oton 2. puoliso ja samalla Aleksanderin äiti oli Eva Juliana Starck ja myös hän tuli paraislaisesta rälssiaatelissuvusta. Evan isä Aleksanteri oli Hämeen rakuunarykmentin ratsumestari. Aleksanterinkin isä Hans Starck oli upseeri ja osallistui Puolan ja Tanskan sotiin. Urallaan hän lopulta yleni aatelislippuerykmentin majuriksi. Sukuketjun sotilasura ei pääty tähänkään, sillä Hansin isä Hans oli luutnantti ja sai suvulle rälssiaatelisoikeuden, jota hän joutui jopa oikeudessakin todistelemaan. Hansin kuoltua suvun vaakuna asetettiin Naantalin kirkkoon. 

Hansin puoliso Kristiina oli rälssimies Carl Svärdin tytär.  Carl Svärd mainitaan Nousiaisten Köönikkälän kartanon herrana. Carlin puoliso Elina oli Piikkiön Bussilan herran Martti Laxin tytär. Martti (Mårten) Lax (Julkisuuden henkilöiden kuninkaallisia ja aatelisia sukujuuria, JP220) mainitaan myös Hämeenlinnan voutina ja hänet oli aateloitu 1564. Martin puoliso Kaarina oli knaappiaatelista Vilken-sukua, jonka lähtöseuduksi mainitaan Vehkalahti

Kaarinan isänä mainitaan Sigfrid Vilken, jonka on tulkittu syntyneen Vehkalahdella, mutta asuneen sittemmin  Lemulla. Sigfridin puoliso Elina oli Ahtisin kartanoa hallinneen rälssiaatelisen Niilo Laurinpojan tytär. Niilon mainitaan olleen asemies kuten myös hänen isänsä Lauri (Laurens), joka hallitsi Sauvon Ruonan kartanoa. Niilon puoliso Johanna oli turkulaisen porvarin Jöns Laurinpoika Rengonpojan (= sukunimi) tytär. Johannan äiti oli valtaneuvos Pentti Djäknin (JP006) tytär. Tätäkin sukuhaaraa on tarkasteltu aikaisemminssa blogikirjoituksissani, joten siitä ei tällä kerralla tämän enempää.

Asemies Laurin puoliso Ingeborg oli hyvin merkittävästä Fleming-suvusta. Laurin kerrotaan antaneen puolisolleen huomenlahjaksi Uittamon maatilan Kaarinan pitäjästä. Ingeborgin isä oli ritari, valtaneuvos ja Suomen laamanni Klaus Fleming (JP218), joka Suomen historian kannalta on merkittävimpiä varhaisia aatelisiamme. Suvun juuret tulevat Ruotsin ja Pommerin kautta Tanskasta. Klausin isoisä Klaus - pojanpoika oli siis hänen kaimansa - oli tanskalaistaustainen ritari, joka toimi Barthin voutina Tanskan hallitsemassa Pommerissa. Tämän Klausin isoisä Olavi (Olof) oli tanskalainen ritari Roskilden seudulla ja hänen puolisonsa Christine (JP217) oli erittäin merkittävästä tanskalaisesta Hviden ylhäisösuvusta.

Christinen sukujuuret ovat moninaiset, mutta esimerkkinä mainittakoon hänen äidinisänisänsä Sune Hvide (JP348), joka oli suurmaanomistaja ja hallitsi noin 28000 hehtaarin alueita. Sunen äidinisänisä oli Tanskan kuningas Eerik I Hyvä ja äidinäidinisä puolestaan Norjan kuningas Maunu III Paljassääri. Edeltävistä sukupolvista löytyy useita Pohjolan viikinkikuninkaita, joista mainittakoon esimerkkeinä Sven I Haaraparta, Harald Sinihammas ja Harald III Ankara. Yksityiskohtaisempi tarkastelu tässä ohitetaan. Heistä ja lukuisista muista esi-isistä lisätietoja löytyy teoksestani (Julkisuuden henkilöiden kuninkaallisia ja aatelisia sukujuuria).