Jalkapalloilija Teemu Pukki

 

Nykypolven tunnetuimpia jalkapalloilijoitamme on kotkalaissyntyinen Teemu Pukki. Hänen äitinsä oli savolaisperäistä Hotti-sukua, jota puolestaan edelsivät mm. Nykänen- ja Collan-suvut Pieksämäen seudulla. Niiden yksityiskohtaisempi tarkastelu kuitenkin ohitetaan. 

Tämän savolaisen Collanus-haaran kantaisänä pidetään Klaus Sipinpoikaa, jonka vaiheet ovat nykytulkinnan mukaan varsin mielenkiintoiset. Klaus oli lähtöisin nykyiseltä Sastamalan seudulta. Hänen tulkitaan olleen maanviljelijänä Karkussa ja asuneen tilaa, joka oli kuulunut Collinus-suvun kantaisänä pidetylle Karkun kappalaiselle ja hänen jälkeenstä tämän pojalle. Klausin alkuperäisena sukuna mainitaan Luuki (Sluk)-suku, joten häneen näyttäisi siten "tarttuneen" viljelemänsä tilan Collanus-nimi. Jostakin syystä Klaus näyttäisi päätyneen Mikkelin seudulle Visulahteen ja toimineen Baltian aatelisen Magnus von der Pahlenin rälssitilan viljelijänä (rälssivoutina). 

Klaus Luuki/Collanuksen isänisänisänä mainitaan ahvenanmaalainen rälssimies Niilo Sluk ja tämän puolisona Kaarina Henrikintytär Fleming (Julkisuuden henkilöiden kuninkaallisia ja aatelisia sukujuuria, JP234). Kaarinan isä Henrik Klausinpoika asui Uudenkirkon Arvassalon saaren Vanhassakartanossa. 

Henrikin isä Klaus oli merkittäväksi muodostuvan Flemingien aatelissuvun Suomen haaran kantaisä. Klaus Pietarinpoika (JP218) oli ritari, valtaneuvos ja (Itämaan eli Suomen) laamanni. Hänen elämänvaiheidensa tarkempi käsittely tässä kuitenkin ohitetaan. Isä Pietari oli tanskalais-ruotsalainen ritar. Hänen isänsä Klaus mainitaan pommerilaissyntyisenä ritarina ja Barthin voutina. Klausin isän Pietarin tulkitaan niin ikään syntyneen Pommerin Liebelitzissä. Fleming-suvun "Pommerin mutkaa" on tarkemmin käsitelty teoksessani Julkisuuden henkilöiden kuninkaallisia ja aatelisia sukujuuria, s. 509), mutta tässä tuo tarkastelu ohitetaan.

Pietarin äitinä mainitaan laajaan ja merkittävään tanskalaiseen viikinkitaustaiseen aatelissukuun kuulunut Christine Skjalmintytär (JP217). Hänen isänsä Skjalmin äidinisänisänä mainitaan kaima Skjalm Tokenpoika Hvide, joka oli vaikutusvaltainen Själlanin (Seelannin) jaarli. Skjalm hallitsi laajoja maa-alueita mm. Sorøn seudulla. Skjalm teki kostoretken vendien Rügeniin sen jälkeen, kun vendimerirosvot surmasivat hänen veljensä Aagen. Vendit tiettävästi pakotettiin maksamaan veroa tanskalaisille ja kuningas Eerik I Ejegod nimitti Skjalmin Rügenin voudiksi. Skjalm rakennutti 1100 tienoilla Jørlunden kirkon, joka on Seelannin vanhimpia. 

Skjalmin puoliso Signe (JP344) oli Skoonessa ja Hallannissa vaikuttaneesta Sprakalägg-suvusta. Hänen isänisänisänsä Torgil oli ruotsalaista viikinkisukua ja mahtavan viikinkipäällikön Styrbjörn Väkevän poika. Styrbjörn oli sotaisina ja kurinalaisina pidettyjen Jomsborgin viikinkien päällikkö ja Ruotsin viikinkikuninkaan Olavi II Mahtavan poika. Styrbjörn sai 985 surmansa Upsalan seudulla Fyrisvallissa käydyssä taistelussa, jossa vastapuolena oli Styrbjörnin setä Eerik VI Voittoisa. 

Styrbjörnin puoliso Tyra oli Tanskan kuninkaan Harald Sinihampaan tytär, joten sukuhaara jatkuisi mielenkiintoisena myös siihen suuntaan, mutta tässä tämä tarkastelu ohitetaan. Styrbjörnin isä oli - kuten edellä tuli mainittua - Ruotsin svealaisviikinkien kuningas Olavi II Mahtava. Hän oli hallinnut svealaisia yhteistuumin veljensä Eerikin kanssa, mutta kuoli ilmeisesti myrkytettynä 975. Sen jälkeen svealaisten johdossa jatkoi Eerik yksinään. Kuten jo edellä tuli todettua, Olavin poika Styrbjörn yritti nousta valtaistuimelle, mutta sai surmansa Fyrisvallin taistelussa. 

Olavin isänä mainitaan Björn III Vanha, joka niin ikään oli ollut svealaisviikinkien johtaja, joskin kuningas-nimitys lienee tulkinnanvarainen, vaikkakin sitä myös käytetään. Björnin isänä puolestaan mainitaan viikinkipäällikkö Eerik Tuulihattu. Eerikin kerrotaan hallinneen erityisesti Itämeren aluetta ja tehneen ryöstö- ja kaupparetkiä itään Suomen rannikolle ja aina Karjalaan saakka. Lisänimensä hän sai siitä, että hänellä oli purjehtiessaan suotuisat tuulet. Eerik Tuulihattu piti tiettävästi tukikohtanaan Mälarenin Birkaa. 

Eerikin isänisänisä Björn Rautakylki oli jo aikoinaan asettunut Mälarenille. Björn tunnetaan aina Välimerelle saakka ulottuneista retkistään, mutta niiden yksityiskohdat tässä ohitetaan. Björn oli Viikingit-tv-sarjasta tunnetuksi tulleen Ragnar Karvahousun poika. Näin myös nykypolven jalkapalloilijan Teemu Pukin sukujuurissa on päädytty 700-luvun viikinkipäälliköihin.