Tennispelaaja Emil Ruusuvuori

 

Tämän hetken kenties tunnetuin tennispelaajamme on Emil Ruusuvuori. Hänen äidinpuolen isovanhempansa olivat arkkitehtejä. Isoäiti oli Jäämeri-suvusta ja hänen isänsä oli viipurilaissyntyinen lääkäri Erkki Jäämeri. Sukunimi oli mukailtu suomennos Järnström-nimestä. 

Erkin äidinisä oli merkittävään pappis- ja kulttuurisukuun kuulunut Viipurin lyseon rehtorina ja opettajana toiminut Adiel Bergroth. Hänkin oli koulutukseltaan pappi ja toimi pappissäädyn edustajana useilla valtiopäivillä. Adielin puoliso Lydia oli Nivalan kirkkoherran rovasti Gustaf Pettersonin ja ruustinna Vendla Wegeliuksen tytär. 

Vendlan isä oli Maalahden kirkkoherra Jaakko Wegelius, joka toimi lääninrovastinakin. Wegeliuksella oli pappiskoulutuksen lisäksi myös lääkärin koulutus ja sen vuoksi hän toimi Etelä-Pohjanmaalla myös rokottajana ja Suomen sodan aikana 1808-1809 armeijan lääkärinä. Rovasti Wegelius oli ainakin pari kertaa aviossa. Vendlan äiti Kristiina oli merkittävästä von Essenien sotilassuvusta.

Kristiinan isä oli kapteeni ja aatelismies Gustaf von Essen, joka aloitti sotilasuransa Pommerin sodassa ja palveli sittemmin Pohjanmaan rykmentissä esikuntatehtävissä. Gustafin isä oli luutnantti ja aatelismies Georg von Essen, joka puolestaan oli palvellut Karjalan rakuunarykmentissä. Georg puolestaan oli eversti Odert von Essenin poika.

Odert Reinhold von Essen toimi Porin jalkaväkirykmentin everstinä ja päällikkönä. Hänet tunnetaan sotasankarina, joka sai sankarin kuoleman Suuren Pohjan Isonkyrön Napuen kohtalokkaassa ja tuhoisassa taistelussa 19.2.1714. Näin kerrotaan Odert von Essenistä: Ensin eversti von Essen oli venäläisiä vastassa Pälkäneellä ja sitten  Pohjanmaalla Napuen taistelussa. Ennen taistelua eversti von Essen oli lahjoittanut kirkkoherralle kellonsa ja muut arvoesineet ja pyytänyt tätä, mikäli hän kaatuisi, etsimään hänen ruumiinsa haudattavaksi ja ilmoittamaan kaatumisesta hänen perheelleen. Napuen taistelun alku sujui hyvin, mutta sitten venäläinen ratsuväki onnistui tekemään saarrostushyökkäyksen ja suomalaiset joutuivat yrittämään murtautumista saarrostusrenkaasta. Rykmentin komentajan eversti von Essenin hevonen ammuttiin ja hän jatkoi taistelua jalkaisin. Sitten hän sai osumat myös jalkoihinsa, mutta ei suostunut poistumaan kentältä, vaan jatkoi taistelun johtamista polvillaan. Lopulta hän kaatui saatuaan luodin sydämeensä. Hänen ruumiistaan kerrottiin löytyneen 32 haavaa. 

Eversti Odert von Essenin puoliso Gertrud oli myös everstin tytär. Hänen isänsä oli aatelismies eversti Göran Pistolekors, jonka suku hallitsi Säämingin Aholahtea. Eversti Pistolekors palveli Karjalan rakuunarykmentissä. Hänellä oli useita avioliittoja, joista ensimmäisen hän solmi Gertrudin äidin Barbara von Strassburgin kanssa. Barbara oli jäänyt noin 25-vuotiaana leskeksi, kun hänen ensimmäinen puolisonsa Erik Lagercrantz kaatui Liivinmaalla. Avioliiton myötä eversti Göran Pistolekors sai hallintaansa myös Säämingin Lagerholmin. Lisäksi eversti omisti mm. Padogan kartanon Inkerinmaalla. 

Sukutarkastelumme jatkuu Barbaran suvun suuntaan. Barbaran isä oli ratsumestari Joakim von Strassburg. Suku hallitsi Rookülaa Pohjois-Virossa. Joakimin puoliso Margaret oli venäläistaustaisesta Nassokin-aatelissuvusta, jonka jälkipolvea oli päätynyt Viroon. Suku aateloitiin paitsi Viroon myöhemmin myös Liivinmaalle, Ruotsiin ja Suomeen. 

Margaretin isä oli majuri Peter Nassokin, joka sai sotapalveluksistaan läänityspalkkioina useita kartanoita mm. Sipoosta, Porvoosta ja Mäntsälästä. Tiettävästi majuri Nassokin kuitenkin asui pääosin Virossa. Siellä hänet 1611 nimitettiin Narvan linnanvoudiksi. Peterin puoliso Gertruda oli Viron merkittävimpiin saksalaistaustaisiin aatelissukuihin kuuluneesta von Ungern-suvusta. 

Gertrudan isäksi on Geni-palvelussa merkitty Heinrich, mutta todennäköisempää on, että hän oli Heinrichin veljen Fromholdin tytär kuten myös Genissä olevassa lisätekstissä mainitaan. Fromholdin kuten myös hänen isänsä kerrotaan hallinneen Gilsenin ritarikartanoa, joka lienee sama paikka kuin nykypäivän Madonan seudulla oleva Patkules. Fromhold sai surmansa Pommerissa Marienburgin taistelussa 1602. 

Fromholdin isoisä Heinrich (Julkisuuden henkilöiden kuninkaallisia ja aatelisia sukujuuria, JP400) oli Tarton piispanneuvoston jäsen ja hallitsi Fistehlin ja Leinickin kartanoita. Fistehl tunnetaan yleisemmin Aderkasin nimellä ja sijaitsi nykyisen Latvian keskiosassa Taurupen pitäjässä Riian itäpuolella. Heinrich mainitaan sittemmin Gilsenin omistajana. Vanhempia sukujuuria voisi tarkastella joko Heinrichin tai tämän puolison Gertrud von Tiesenhausenin kautta. Tässä tarkastelua on jatkettu Heinrichin oman sukulinjan puitteissa

Heinrichin isä Christopher (JP379) mainitaan jo Fistehlin ja myös Lappierin herrana. Myös suvun useat aikaisemmat esi-isät hallitsivat Fistehliä ja mm. Pürkeliä, mutta ohitamme muutaman sukupolven ja päädymme ritari Gerhardiin, joka 1300-luvun alkupuolella toimi Riian piispan vasallina ja hallitsi Pürkeliä ja Sissegalia. Myös hänen esi-isänsä mitä ilmeisimmin toimivat Riian piispan vasalleina. 1200-luvun puolivälissa vaikutti ritari Johan (JP134), johon tiettävästi ensimmäisenä on liitetty Ungern-nimi.

 Nimen perusteella on esitetty olettamus, että suku olisi peräisin Unkarista, mutta tässä todennäköisempänä pidetään tulkintaa, että suku oli Böömistä. Ungern-Stenberg-nimitys sukuun liitettiin vasta Ruotsin ritarilaitokseen hyväksymisen yhteydessä. Suku esiintyy aatelissukuna useissa Baltian maissa ja myös Venäjällä. Sukuun kuuluneen historioitsijan tulkinnan mukaan suvun nimi pohjautuu liivin kielen ankeriasta tarkoittavaan sanaan ja liittyy suvun varhaiseen asuinpaikkaan.

Piispa Nikolain von Nauen antoi vasalliritarilleen Johanille 1251 maata Zemgalan hiippakunnasta. Alueella syttyneen kapinan jälkeen Johan asettui 1259 Sissegaliin. Johanin puoliso Hedvig oli merkittävän liiviläispäällikön Kaupon tytär. Johanin isä oli böömiläisylimys Stanislaus, joka puolestaan oli Galitsian ruhtinaan Vladimir II:n poika. 

Vladimirin isä oli niin ikään Galitsian ruhtinas Jaroslav (JP509) ja äiti Olga oli Kiovan Venäjän ruhtinaanakin hetken aikaa olleen Juri Dolgorukin (Pitkäkäden) tytär.  Jurihan tunnetaan ennen muuta Moskovan perustajana (v. 1147). 

Jaroslavin isä Vladimirko oli myös ollut Galitsian ruhtinas ja hänen puolisonsa Anna oli Unkarin ja Kroatian kuninkaan Kalman "Oppineen" tytär. Annan äiti Felicia oli Sisiliaa hallinneen normannikreivin Roger "Bosso" Hautevillen tytär, jota sitä kautta sukuhaara etenee myös Pohjolan viikinkeihin. Kalmanin omat esi-isät olivat usean sukupolven ajan Unkarin kuninkaita, mutta tarkempi tarkastelu kuitenkin jääköön toiseen yhteyteen.