Tekstit

Julkisuuden henkilöiden sukujuuria

Teatterin monitaituri Maria Sid

  Tukholman kaupunginteatterin johtoon kohonnut ohjaaja-näyttelijä Maria Sid on todellinen teatterialan monitaituri. Viimeisimpiä menestyksiä Suomessa lienee tv-sarja Musta valo. Marian isä Sven oli myös näyttelijä ja isänäiti Ulla oli opettaja ja kirjailija. Ulla oli Landström-sukua. Ullan veli Björn oli myös taidealojen monilahjakkuus. Ullan äidin Esterin isä oli kaakeliuunintekijä Anders Åberg.  Andersin isänäiti Karoliina oli Tavonius (Thauvonius) -sukua. Hänen isänisänsä Carl oli syntyisin Kirkkonummen Hulluksen rusthollista, jota hänen isänsä Sven isännöi. Svenin puoliso Katariina oli rusthollari Erik Nymanin tytär. Katariinan äiti Hedvig oli Hämeen ratsuväessä palvelleen ja Liivinmaalla 1700 kaatuneen luutnantti Ernst Crantzfeltin tytär. Suku oli aateloitu 1651 ja hallitsi Kirkkonummen Överbytä.  Ernstin äidinisä oli kapteeni Peter Schmidt, jonka suku myöhemmin aateloitiin. Peter ilmeisesti sai surmansa 30-vuotisessa sodassa noin 1632. Hänen puolisonsa Ragnhild Stå

Näyttelijä Alma Pöysti

  Pöystin maineikkaan näyttelijäsuvun nykypolvea edustaa menestyksen huipulle kohonnut Alma Pöysti. Hänen isoisänsä oli kaikkien tuntema professorin arvonimen saanut Lasse Pöysti, joka oli syntynyt Karjalan Sortavalassa. Äitinsä puolelta Lasse Pöysti oli Suomessa vaikuttanutta Köhler-sotilassukua. Hypätään tarkastelussa muutama sukupolvi taaksepäin 1800-luvun alkupuolelle, jolloin sukuhaaran päämies oli kersantti Henrik von Köhler. Hänen isänsä oli kapteeni Kustaa von Köhler ja tämän isä oli luutnantti Henrik von Köhler.  Henrik palveli aluksi Turun jalkaväkirykmentissä ja sittemmin Hämeen jalkaväkirykmentissä yleten luutnantiksi. Isonvihan Viipurin taistelussa 1710 hän päätyi venäläisten vangiksi, mutta palasi kymmenisen vuotta myöhemmin vankeudesta Uudenkaupungin rauhan jälkeen. Henrikin toinen puoliso ja edellä mainitun Kustaan äiti Helga oli everstiluutnantti Kustaa von Konowin tytär.  Köhler-suku oli tiettävästi alunperin Saksan Regensburgin alueelta. Suku oli aatelo

Laulaja Anna Puu

Anna Puu on varsinaiselta sukunimeltään Puustjärvi. Annan suku vie monia polkuja myöten kuninkaallisiin eikä niistä ole kirjassanikaan ( Julkisuuden henkilöiden kuninkaallisia ja aatelisia sukujuuria ) mainittu kuin yksi. Lisäksi kirjassani on esitetty sukupolku, joka tulisi Viron piispasta Ihrengiuksesta (JP003), mutta uudemman tulkinnan mukaan tuota sukuyhteyttä Viitasaaren kappalaisen Matias Straniuksen kautta pidetään Genissä olevan selvityksen mukaan virheellisenä. Annan isä Heikki on isänsä puolelta Lehtimäen Puumaloita ja äidin puolelta vaasalaista Havun sukua. Sukunimi on siis vaihtunut Puustjärveksi. Heikin äidinäiti Margit oli tunnettua Wendelinin yrittäjäsukua. Margitin isä Knut oli vaasalainen raatimies ja isänisä Otto Samuel oli Kristiinankaupungissa kauppiaana, laivanvarustajana ja oluttehtailijana.  Oton puoliso Ulrika oli merkittävää porilaista Rosenlewin kauppiassukua. Ulrikan isä Carl harjoitti liikekumppaninsa kanssa kauppatoimintaa, laivanvarustusta ja

Tennispelaaja Emil Ruusuvuori

  Tämän hetken kenties tunnetuin tennispelaajamme on Emil Ruusuvuori. Hänen äidinpuolen isovanhempansa olivat arkkitehtejä. Isoäiti oli Jäämeri-suvusta ja hänen isänsä oli viipurilaissyntyinen lääkäri Erkki Jäämeri. Sukunimi oli mukailtu suomennos Järnström-nimestä.  Erkin äidinisä oli merkittävään pappis- ja kulttuurisukuun kuulunut Viipurin lyseon rehtorina ja opettajana toiminut Adiel Bergroth. Hänkin oli koulutukseltaan pappi ja toimi pappissäädyn edustajana useilla valtiopäivillä. Adielin puoliso Lydia oli Nivalan kirkkoherran rovasti Gustaf Pettersonin ja ruustinna Vendla Wegeliuksen tytär.  Vendlan isä oli Maalahden kirkkoherra Jaakko Wegelius, joka toimi lääninrovastinakin. Wegeliuksella oli pappiskoulutuksen lisäksi myös lääkärin koulutus ja sen vuoksi hän toimi Etelä-Pohjanmaalla myös rokottajana ja Suomen sodan aikana 1808-1809 armeijan lääkärinä. Rovasti Wegelius oli ainakin pari kertaa aviossa. Vendlan äiti Kristiina oli merkittävästä von Essenien sotilassuvu

Mediajulkkis Sointu Borg

Otetaanpa lähempään tarkasteluun nykypäivän tyypillinen ilmiö eli mediajulkkis. Hän olkoon tässä tapauksessa yrittäjä Sointu Borg. Hänen isänsä on niin ikään "kaikkien tuntema" vaaliasiantuntija Sami Borg. Hänenkin isänsä varsinkin vanhempi sukupolvi muistaa, sillä professori Olavi Borg toimi myös vaaliasiantuntijana.  Tarkastelumme suuntautuu kuitenkin Olavi Borgin puolisoon, joka oli syntyisin pohjoisesta Keski-Suomesta Keuruun suunnan Paljakka- ja Kiesilä-suvuista. 1700-luvulla eläneen Erkki Kiesilän puoliso Anna oli Keuruun lukkarin Erkki Westelinin tytär ja Annan äiti Maria puolestaan oli lukkari Henrik Candellin tytär.  Lukkari Candellin puoliso Katariina oli Keuruun kirkkoherran Abraham Palanderin tytär. Abraham itsekin oli kirkollista sukua, sillä hänen isänsä oli Ikaalisista syntyisin ollut Keuruun aikaisempi kirkkoherra Axel Suolaxius. Axel toimi ennen Keuruulle päätymistään Kangasalan Liuksialan kartanossa kotisaarnaajana. Liuksialan emäntä Sigrid (Va

Ex-pääministeri Sanna Marin

Sanna Marin nousi valtakunnan ja itse asiassa myös kansainväliseen kuuluisuuteen pääministerinä, joten tituleerataan häntä tässäkin ex-pääministerinä, vaikka hän tekeekin nyt kv-uraa poliittisena konsulttina.  Marinin isä-suhde oli julkisuustietojen mukaan ongelmallinen, mutta siitä huolimatta sukujuurien osalta lähdemme seuraamaan juuri hänen isänsä sukua. Se tulee Pohjois-Savostsa Iisalmen seudulta. Vaihdamme tarkastelun Sanna Marinin isoisoisän kohdalla tämän puolisoon Anna Sofiaan, joka oli omaa sukua Lappalainen, mutta kylläkin myös Iisalmen seudulta.  Annan isänisänisä oli Henrik Lappalainen ja hänkin asui Iisalmen Ruotaanlahdessa. Henrikin äidin Elisabetin isä puolestaan oli Jaakko Mechelin, joka oli Iisalmen Heinämäen isäntä ja talonpoikaisnimismies. Jaakon isä oli Pielaveden kappalainen Eerik Mechelin, joka sai surmansa isonvihan tiimellyksessä. Emme kuitenkaan tutki tätä sukuhaaraa. Jaakko Mechelinin puoliso ja siis Elisabetin äiti oli Anna Gummerus. Hänen isäns

Ralliajaja Kalle Rovanperä

Rallin kuuma nimi on nuori Kalle Rovanperä. Hänen isänpuolensa isälinjan suku on lähinnä Lapista Ylitornion suunnalta, mutta sitä emme lähde enemmälti tarkastelemaan. Kallen mummu (isänäiti) oli Hämäläinen-nimisestä suvusta, mutta ei kuitenkaan Hämeestä, vaan Keski-Suomen pohjoislaidalta Pihtiputaalta. Mummun äiti oli Jämsen-sukua ja niin ikään Pihtiputaalta. Sukuhaaran varhaisemmat jäsenet tunnettiin Jempsonius-nimellä. 1700-luvulla eräät suvun miehet palvelivat armeijassa, mutta sitä aikaisemmat suvun päämiehet olivat pappeja.  Laukaan kirkkoherrana 1696-1712 toimi Paulus Jempsonius. Hänen isänsä Laurentius oli Jämsän kirkkoherra ja tämän isä Paulus Maukonen oli ollut Rautalammin kirkkoherra. Laurentius otti ilmeisesti asemapaikkansa Jämsän mukaan uudeksi sukunimekseen Jempsonius. Sukutarkastelumme jatkuu kuitenkin Laukaan Pauluksen puolison Margaretan suuntaan. Margareta oli Pälkäneen kirkkoherran Arvid Rothoviuksen tytär. Arvidin puoliso ja siis Margaretan äiti Katari