Julkkisten sukujuuria

Rallin kuuma nimi on nuori Kalle Rovanperä. Hänen isänpuolensa isälinjan suku on lähinnä Lapista Ylitornion suunnalta, mutta sitä emme lähde enemmälti tarkastelemaan. Kallen mummu (isänäiti) oli Hämäläinen-nimisestä suvusta, mutta ei kuitenkaan Hämeestä, vaan Keski-Suomen pohjoislaidalta Pihtiputaalta. Mummun äiti oli Jämsen-sukua ja niin ikään Pihtiputaalta. Sukuhaaran varhaisemmat jäsenet tunnettiin Jempsonius-nimellä. 1700-luvulla eräät suvun miehet palvelivat armeijassa, mutta sitä aikaisemmat suvun päämiehet olivat pappeja.  Laukaan kirkkoherrana 1696-1712 toimi Paulus Jempsonius. Hänen isänsä Laurentius oli Jämsän kirkkoherra ja tämän isä Paulus Maukonen oli ollut Rautalammin kirkkoherra. Laurentius otti ilmeisesti asemapaikkansa Jämsän mukaan uudeksi sukunimekseen Jempsonius. Sukutarkastelumme jatkuu kuitenkin Laukaan Pauluksen puolison Margaretan suuntaan. Margareta oli Pälkäneen kirkkoherran Arvid Rothoviuksen tytär. Arvidin puoliso ja siis Margaretan äiti Katari

  Nykypolven tunnetuimpia jalkapalloilijoitamme on kotkalaissyntyinen Teemu Pukki. Hänen äitinsä oli savolaisperäistä Hotti-sukua, jota puolestaan edelsivät mm. Nykänen- ja Collan-suvut Pieksämäen seudulla. Niiden yksityiskohtaisempi tarkastelu kuitenkin ohitetaan.  Tämän savolaisen Collanus-haaran kantaisänä pidetään Klaus Sipinpoikaa, jonka vaiheet ovat nykytulkinnan mukaan varsin mielenkiintoiset. Klaus oli lähtöisin nykyiseltä Sastamalan seudulta. Hänen tulkitaan olleen maanviljelijänä Karkussa ja asuneen tilaa, joka oli kuulunut Collinus-suvun kantaisänä pidetylle Karkun kappalaiselle ja hänen jälkeenstä tämän pojalle. Klausin alkuperäisena sukuna mainitaan Luuki (Sluk)-suku, joten häneen näyttäisi siten "tarttuneen" viljelemänsä tilan Collanus-nimi. Jostakin syystä Klaus näyttäisi päätyneen Mikkelin seudulle Visulahteen ja toimineen Baltian aatelisen Magnus von der Pahlenin rälssitilan viljelijänä (rälssivoutina).  Klaus Luuki/Collanuksen isänisänisänä mai

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kuuluu äitinsä puolelta hyvin merkittävään suomalaiseen Bergrothien kulttuuri- ja pappissukuun, joten hänen sukupuunsa on varsin laaja. Yritetään sieltä poimia jokin mielenkiintoinen sukuhaara.  Mielenkiintoni Jussi Halla-ahon sukuun on tavallaan myös henkilökohtaista. Jussin äiti Ulla sisaruksineen kävi samaista Alajärven yhteiskoulua kuin minä itsekin. Sitä paitsi Jussin isoisä Leopold Bergroth oli aikoinaan joitakin vuosia Soinin kunnanlääkärinä - onhan mm. Ulla syntynyt Soinissa - ja itsekin pikku poikana kävin "Poju Pärruutin" hoidettavana. Suvun vahva kulttuuriperinne jatkuu nykypolvissakin, sillä Jussin serkku on elokuvaohjaaja Zaida Bergroth. Leopoldin isä oli Alajärven hoitoalueen metsänhoitaja Karl Walter Rudolf Bergroth, joka oli avioitunut alajärveläiseen kantasukuun kuuluneen Johanna Nelimarkan kanssa. Metsänhoitaja Bergrothin vanhemmat molemmat olivat Bergroth-suvun haaroista ja keskenään pikkuserkkuja. Kumpaakin

  Ministeri Wille Rydman näyttää joutuvan kohusta toiseen ja samalla napit vastakkain ainakin Helsingin Sanomien kanssa. Sukuharrastajan kannalta ministerin suku on joka tapauksessa varsin kiintoisa.  Wille Rydmanin isänisä Kari Rydman tietysti tunnetaan säveltäjänä ja sanoittajana. Hänen esikoisalbuminsa vuodelta 1976 on jäänyt jokaisen mieleen ainakin sen nimikkokappaleesta Niin kaunis on maa (1971), jonka Rydman on kertonut tehneensä suojatiellä kuolleen pienen oppilaansa muistoksi.  Kari Rydmanin isoisä oli kauppaneuvos Walter Rydman, joka toimi Stockmannin toimitusjohtajana 1940-luvun lopulla. Mainittakoon, että Walter Rydmanin serkku oli sisäasiainministeri Heikki Ritavuori, joka murhattiin kotiovelleen. Ritavuoren murha on Suomen merkittävimpiä poliittisia murhia. Ministeri Ritavuoren veli oli Helsingin kaupunginjohtaja Eero Rydman. He eivät siis olleet Wille Rydmanin suorassa polvessa olevia esi-isiä, mutta läheistä sukua Wille Rydmanin esi-isälle Walterille. Will

  RKP:n tuore puheenjohtaja, ministeri, kansanedustaja ja arkkitehti Anders Adlercreutz on jo nimensä perusteella tietysti aatelissukua. Vilkaistaan tässä yhteydessä kuitenkin hänen sellaisia sukujuuriaan, jotka lienevät olleet harvemmin esillä. Adlercreutzin isänisänisä oli valtiopäivämies, kaupunginvouti Herman Adlercreutz, jonka puoliso oli senaattori Gustav Charpentierin tytär. Senaattorin puoliso Adolfina puolestaan oli porvoolaista Aschan-sukua. Ohitamme tässä kuitenkin välipolvien tarkemman tarkastelun ja toteamme, että sukuhaara tuli viipurilaisesta porvarista Petter Ruuthista ( Julkisuuden henkilöiden kuninkaallisia ja aatelisia sukujuuria , jälkipolviryhmä 331). Hänen sukujuurensa puolestaan peräytyvät valtaneuvokseen, Hämeenlinnan voutiin ja tuomariin Pentti Djäkniin (JP006).  Valtaneuvos Pentti Djäkn oli tanskalaista syntyperää. Hänen sukujuurensa olivat mm. Tanskan kuningassuvussa. Hänen esi-isiään olivat kuninkaat Kristoffer II, Eerik V Klipping, Kristoffer I

  Pääministeri ja puoluejohtaja Petteri Orpon lähimmät sukujuuret ainakin äidin puolelta ovat lähinnä Varsinais-Suomesta ja Kanta-Hämeestä. Äidinisä Lauri Toivonen oli syntyisin Kaarinasta. Sukujuuret, joita ei tässä yksityiskohtaisemmin käsitellä, tulevat Turun linnanvoudista Jöns Garpista, joka puolisonsa Margareta Hornin kanssa hallitsi Vehmaan Kosken kartanoa 1500-luvun alussa. Margaretan isä oli erittäin vaikutusvaltainen Halikon Joensuun kartanon herra valtaneuvos Klaus Horn, joka toimi Etelä-Suomen laamannina ja Viipurin linnan päällikkönä. Klaus Hornin äidinisänä pidetään Turun linnan käskynhaltijaa tanskalaissyntyistä Klaus Djäkniä ( Julkisuuden henkilöiden kuninkaallisia ja aatelisia sukujuuria , jälkipolviryhmä 004).  Kuten aikaisemmassa tekstissä Dannyn osalta todettiin, Klaus Djäknin sukujuuret tulevat mm. Tanskan kuninkaasta Kristoffer II:sta. Tuon sukupolvihaaran tarkasteluun voi siis perehtyä aikaisemmassa tekstissä. Valitaan tähän Orpon sukupuuhun esimerki

  Dannyn tuntevat kaikki nykyhetken suomalaiset, joten hän ei tähän mitään esittelyjä kaipaa. Myös hänen sukutaustojaan on paljon puitu eri medioissa. Omassa kirjassani ( Julkisuuden henkilöiden kuninkaallisia ja aatelisia sukujuuria ) hän on liitetty seuraaviin jälkipolviryhmiin: 001, 004, 163, 239, 388, 428 ja 526. Lisäksi Danny kuuluu ainakin ryhmään 234, vaikka kirjassa maininta puuttuukin. On tietysti itsestään selvää, että hänellä on lukuisia muita sukuyhteyksiä, joten nuokin ovat vain esimerkinomaisia. Mainittujen sukuryhmien avainhenkilöt kirjassani ovat: 001 Porvoon Näsen kartanon herra Jaakko Dufva ja Margareta Natt och Dag. Margaretan isänä mainitaan Porvoon voudiksikin mainittu sukutaustaltaan kiistelty Tuve Natt och Dag, jonka isäksi puolestaan mainitaan valtaneuvos Maunu Natt och Dag. Tästä sukuyhteydestä käydään kiistelyä, johon tässä yhteydessä ei liene tarpeen enemmälti paneutua. 004 Turun linnan käskynhaltija, ritari Klaus Djäkn ja Kristiina Garp. 163 Ruot

  Teokseni ( Julkisuuden henkilöiden kuninkaallisia ja aatelisia sukujuuria ) mukaan tasavallan presidentti Alexander Stubb kuuluu seuraaviin kirjassa mainittuihin jälkipolvi- eli JP-ryhmiin: 233, 394, 428, 497, 593 ja 631. Kirjassa näiden ryhmien ns. avainhenkilöinä on mainittu: JP233 asemies Krister Jägerhorn ja Margareta Spora JP394 Saarenmaan Kuusnommen kartanon herra Reinhold von Vietinghoff ja Anna von Bremen JP428 Viron aatelinen Johannes von Treyden ja Elisabeth von Tiesenhausen JP497 Viron aatelinen Philip von Wellingk ja Margareta von Tepel JP593 Skotlantilaissyntyinen aateloitu ratsumestari Peter Udnie ja Anna Ruuth JP631 Käkisalmen pormestari kauppias Casper Gröning ja Katarina Wagner. Jotta tarkasteluaineisto säilyisi kohtuullisissa rajoissa, valitsemme lähempään tarkasteluun vain JP593-ryhmän, koska se liittyy myös rouva Innes-Stubbin sukujuuriin.  Tasavallan presidentin Alexander Stubbin äidinisä oli patologian professori Kai Setälä. Sukujuuret tulevat satakuntal

 Muutama sana otsikon mukaisesta teoksestani: Teos Julkisuuden henkilöiden kuninkaallisia ja aatelisia sukujuuria tarkastelee tunnettujen suomalaisten - siis ”julkkisten” - niitä sukujuuria, jotka vievät eurooppalaisiin hallitsija- ja aatelissukuihin. Kirjan tarkasteluun on päätynyt yli 2000 julkisuuden henkilön esivanhemmat. Kohteena olevien henkilöiden julkisuusperusteet ovat varsin monitahoisia. Heidän ansioistaan – tai eräiden osalta ”ansioistaan” - löytyy yhteiskunnallista vaikuttamista, tiedettä, kulttuuria, sotilasuraa, urheilua, rikoksia - tai muuten vaan julkisuudessa elämistä. Henkilöt ovat pääosin 1800-2000 -luvuilta. He ovat siis osin historiallisia, osin nykyhetkessä vaikuttavia. Kirjasta selviää, kenen kuninkaallisen ja/tai aatelisen jälkipolviin kirjassa mainittu julkisuuden henkilö kuuluu. Onko esimerkiksi tasavallan presidentti Alexander Stubb muinaisen frankkikuninkaan Kaarle Suuren jälkeläinen? Tai päinvastoin: ketkä kuninkaalliset ja/tai aateliset ovat tietyn

Mieleni minun tekevi, aivoni ajattelevi lähteäni laulamahan, saa'ani sanelemahan,  sukuvirttä suoltamahan, lajivirttä laulamahan. Sanat suussani sulavat, puhe'et putoelevat, kielelleni kerkiävät, hampahilleni hajoovat. Näinhän se alkaa Lönnrotin kokoama Kalevala - ainakin eräässä versiossa.  Olen jotenkin hurahtanut sukujuurien maailmaan, jopa liiaksikin. Aluksi kokoilin sukutietoja omasta suvusta, sitten puolisoni suvusta, sitten kotiseutumme suvuista. Tietokoneelle niitä tallettelin ja paperille tulostelin. Kiehtovia sukuyhteyksiä löytyi ja niitä lähipiirin kanssa ihmettelimme, ehkä ihastelimmekin.  Päätin sitten varmuuden vuoksi jopa kirjoiksi koota. Ainahan se on varmempaa kuin tietokoneen kovalevylle pelkästään tallettaa. Runsaan kymmenen vuoden ahertamisen jälkeen syntyivät omasta ja puolisoni suvuista kirjat: Uurinmäet Soinista , 978-952-7077-06-1, 2019, A4, 308 sivua. Soinin Silvoset , 978-952-7077-08-5, 2019, A4, 400 sivua. Soinin Sauruperän Sauramäet ja Salot